Kotien kaaosta!

Olen jo pitkään haaveillut kuvasarjasta, jossa kohteena olisivat tavallisten tallaajien KOTIASUT.
(Kiinnostuneet hoi, ilmoittautukaa!)
Olisi ihan mahtavaa kuvata ihmisiä yöpaidoissa, virttyneissä trikoissa ja kotilookissa.

Nyt Dagens Nyhererissä oli juttu ruotsalaisen Lotta Sjöbergin perustamasta FB-ryhmästä, jonne ihmiset voivat postata kuvia kotiensa todellisesta kaaoksesta. Sjöberg on ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja, joka kyllästyi sisustuslehtien antamaan ideaalikuvaan kodeista.

Huippua!
Kotiasujen henkinen sukulainen!

Kuvia on kommentoitu ihanan sarkastiseen tapaan, hyväksyen mutta mustan huumorin sävyttämänä: "Här lyser ”ljust och fräscht” med sin frånvaro."

Sjölundin mukaan kyse on laajemminkin siitä, miten todellisuutta katsotaan. Arvioivan katseen sijaan näihin koteihin suunnataan tarkkaileva katse. Annetaan ihmisten olla, kaikessa epätäydellisyydessään.
Jes!

Kiva kirja ja vielä kivempi asumisfilosofia sen takana!!

Nappasin Ikeassa käydessä mukaan Tilaa minulle -kirjan.
Siinä on lapsiperheiden koteja, lastenhuoneita, keittiöitä.
Erilaisia tiloja, paljon väriä ja tavaraa.
Jee!!



Kirjaa lukiessa hokasin, mikä ns. tavallisia sisustusjuttuja - joita tosin on tullut itsekin tehtyä - lukiessa nyppii.
Se on tässä:
asioiden rajaaminen.
Lapset näkyvät vain lastenhuoneissa, joissa on kiva tapetti ja kaksi puulelua seinähyllyllä.
Keittiöissä tehdään ruokaa, olohuoneessa istutaan sohvalla.
Eihän se niin mee!



Oikeestihan kodit ovat asukkiensa näköisiä!
Lapset ovat kaikkialla!
Isät ja äidit ovat kaikkialla!
On tietokoneen johtoja, kirjapinoja, kutimia, läppäreitä, uunipeltejä, autonrenkaita.

Lattialla yöpyvät kyläilijät, mummot, vaarit, kaverit ja harrastukset näkyvät.
Miten niitä kuvailisi, sillai kivasti ja elämänmakuisesti?
Tässä on on vähän sitä henkeä!

Pyörtynyt Kitty ja muita oransseja

Maanantaina sitä huomaa, että keittiön lattialla makaa pyörtynyt Kitty.
Tilanne vaatii oranssia.

Ulkona läpsyy leuto tuuli, eikä pellolla voi enää hiihtää.

Maailma on nurin, ainakin vähän.
Täynnä sudenkuoppia ja katalia vaatimuksia.
Mikä neuvoksi?

Turkua uusin silmin // Turku with new eyes

Hyvä keino havainnollistaa todellisuuden suhteellisuutta on mennä vanhaan opiskelukaupunkiin lapsikatraan kanssa.
Jo pelkkä saapuminen turvaistuimin ja pirkka-kassein vuoratulla autolla on hupaisa. Oikea minähän ajelee edelleen Tunturi Vip -pyörällä hameenhelmat hulmuten.

Sitten huomaa hienot kivet ja leveät jalkakäytävät. Tienylityksistä on tullut vaarallisia.
Keinut, puistot ja koulujen pihat - ihania!





Taloja olen katsellut aina.
Nyt niitä ei voi jäädä tuijottamaan. Kuvatkin täytyy napata lennosta yhdellä kädellä, toinen käsi rattaissa kiinni.



Hölkkäpolkujen sijaan etsiytyy leikkipuistoihin ja pihakaduille.




Ja kun illalla lähtee takaisin kotiin,
kaupungin tuntu jää jonnekin mieleen,
vähän varastoon.

Pienen hinnan löytöjä! // Bargains!!

Eilisessä postauksessa tulikin jo sanottua, että kotini huonekalut ovat pääosin kirppareilta, kaatiskuormista ja vastaavista.
Itse asiassa sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Jotkut kurahanskat tai paidat saatan ostaa uutenakin, mutta pääosin koluan kirppareita. Fidat, itsepalvelutkirpparit, huutonetit ja kierrätyskeskukset ovat mun kauppamaisemaa.
Oikeastaan rakastan niitä!
Ja sitä fiilistä, kun jää kierrätyskeskuksen pihalla juttelemaan iäkkäämmän setäsen kanssa hyllyjen maalaamisesta.

Tässä viime päivien löytöjä.

Puinen vanha pulpetti poikien huoneeseen

Nahkalaukku, 5e, Lohjan Moduulikirppis

Neuletakki 3e, huivi 2e, Nummelan kirppis

Farkut 4e, Nummelan kirppis

Keittiön pikakohennus

Keittiömme on usein kaaostilassa, kuten muutkin huoneet. Säilytystilaa on vähän, vaakasuorat pinnat täynnä erilaisia pinoja. Keittiönpöydälle kertyvät myös lasten askartelut, kummat tietokonehärpäkkeet, lankakerät ja ruokajutut.

Huonekaluthan meillä on kirppareilta, huutonetistä tai muiden kaatiskuormista.
En osaa enää edes kuvitella tilannetta, jossa menisin johonkin maskuun satastukku lompakossa.

Keittiön pöytä on viritetty opiskeluaikana Turun Emmauksesta kolmellakymmenellä markalla ostamastani vanhasta pöydästä. Sen pinta oli kuitenkin vääntynyt, joten päälle on pultattu erillinen isompi levy. Reunoihin joku on käynyt liimailemassa tarroja.
Ei siis mikään upea täyspuinen kaunotar.

Ilme kuitenkin koheni suht pikana Ikean vahakankaan (n. 5e / metri), Tigerin kettukuvioisten alustojen sekä muutaman viherkasvin voimin.



Ja loppuun vielä kotipaikan kirppikseltä löytämäni ihana keraaminen maljakko, hinta 20 senttiä :-)

Hitaita aamuja

Joskus aamut ovat hitaita.
Lumi on vaimentanut äänet.
Keittää teetä, katsoo ikkunaan.
Lukee kirjaa, kutoo sukan.
On vaimea aika.