Hitaat päivät, valoyöt // Slow days, light nights

Kesä ja
loma
Lyhyt ja omakustanteinen,
mutta silti niin

Hitaat päivät, 

valoyöt.

Ei mitään turhaa. 

Tunne siitä, että nyt 

eletään niitä hetkiä,

jotka joskus piirtyvät häivähdyksenä mieleen.

Halusin kirjoittaa kirjan

Löysin vanhoja kuvia filmiajalta. Nämä ovat alun perin dioja.
Halusin kirjoittaa Irlannista.
Mutta ei ollut mitään suurta. Tarinaa.

Oli vain suolainen tuuli, joka liimasi hiukset silmiin.
Oli äkkiä laskeutuva vieraan kaupungin pimeys. Meri, joka meni. Lokkien ääni, tupakanhaju sateessa.
Pienessä kaupungissa perässäkulkeva mäyräkoira, vihreäksi maalatut ikkunanpuitteet.
Oli ne, joiden hiuksilta vesi valui pisaroina pois.




Oli vain häivähdyksiä, yksittäisiä, sekalaisia.
The Cranen yläkerta, jossa soitto jatkui taukoamatta.
Taylor's, merenranta.
Ja kun lähdemme aamuvarhain, meri velloo harmaana mutta rauhallisena ja ilma on suolasta sakea. Kahvilan vanha rouva sanoo, että sinne jäi veljensä ja paidoista ennen vanhaan tunnistettiin.
Nykyään ne eivät kudo, yhtään.



Dublin.
Se on kirjakahvila, se on hiljaa virtaava joki.
Kirja, jota en koskaan lukenut
loppuun, oli liian pitkät virkkeet ja tajunnanvirtaa Molly Bloom,
siltoja,
sanoja
lauseita.
Ja aina kun kysyy, paljonko matkaa, vastaus on sama.



**

Vielä niitä, hiljaisia maisemia

Koulut alkavat.
Herätyskellot, aikataulut, harrastukset, hulina.

Täytyy vielä hetki fiilistellä loppukesän hetkissä.
Niissä sanattomissa.

**

The schools are starting.
Alarm clocks, timetables, hobbies, all the buzz.

I still need to stop for a moment with these moments
of late summer.
Those silent moments.

Summer, silent // Kesän hiljaisuus

Kesällä ei jaksa sanoja.
On kevyttä valoa, tihku, vihreys.

Ekat vihreät // Some green

Näinä päivinä



kaikki on



uutta ja värit



huomaa

Colour! Therapy!

Tänään ei muuta.

**

No more this time!