The Dream, The Book, The Real Life

Siinä se nyt on!
Kirja.

Oikeastaan kirja sai alkunsa yhtenä sateisena iltana irlantilaisessa pikkukylässä joskus 90-luvun alussa. Olin liftannut ympäri maata kaverin kanssa paksu villakangastakki päällä.
Olin juonut teetä ja viskiä, palellut Texacon pihalla, kuullut tinapillin.
Illalla, kun muu maailma nukkui, kaivoin rinkan uumenista vihkon ja raapustin siihen ensimmäiset sanat.

Niitä sanoja ei tässä kirjassa ole.
Mutta on se sama idea. Fiilis. Sateinen, vihreä, ihana, kaoottinen, ristiriitainen Irlanti, jossa maailma on kaukana ja ihmiset lähellä.

Kirjaa tekiessä sain jututtaa monia ihania ihmisiä. Kirjailijoita, kirjakauppiaita, hajuvesitehtailijaa, joogakeskuksen pitäjää, radiotoimittajaa, iirinkielisiä kustantajia ja käsikirjoittajia ja montaa muuta.
Kiitos teille, mahtavat!

Kirjan kustansi kouvolalainen Kustantamo Reuna, ja painosta se tuli toukokuussa.
Taitto ja visuaalinen ilme on Jaana Raution käsialaa, valokuvat omiani.

Olo on lähinnä hämmästynyt.
Siinä se on. Kirja. Oma.

Kirjaa saa ostaa kustantajalta livenä ja nettikaupasta, Pusulan Pikku Omenasta, Kuusankosken Taideruukista ja Ankkapurhan Makasiinikahvilasta.

Siitä on kirjoittanut muun muassa kirjabloggaaja Leena Lumi, voit lukea jutun tästä.

**

There it is!
A book. The book. My book.

Actually the idea of it was born on a rainy night in a tiny Irish village sometime in early 90's. I had been hitching around the country with a friend of mine, wearing a heavy woollen coat.
I'd been drinking tea and whiskey, I'd been freezing outside a Texaco, I'd heard the tinwhistle.
In the evening, while the reast of the world was asleep, I took my notebook and scribbled the first words.

Those words are not included in this book.
But the idea is. The atmosphere. The rainy, green, lovely, chaotic, contradictory country, where the rest of the world is far away but people are close by.

When writing the book I got to talk to so many lovely people. Writers, bookshop keepers, owners of a perfume house and a yoga center, radio reporters, Irish-speaking publishers and scriptwriters and many more.
Thanking you all, you are soooo great and you enabled this book!

The book is published by Kustantamo Reuna and it came out last month.
The layout is by Jaana Rautio, the (all except three) are mine

I'm feeling surprised.
There it is.
The book, my book.

The book is sold at main bookshops, publishers bookshop and webshop, Pikku Omena in Pusula, Taideruukki in Kuusankoski ja Makasiinikahvila in Anjala.

Ekoa, lämmintä ja kotoisaa: suomenlampaan villaa! // Eco, warm & homely: Finnish sheep wool

Viime vuonna hurahdin sitten suomenlampaan villaan.
Sehän on ihan loistomateriaali: kestävä, ekologinen, lähellä tuotettu.
Sellainen, jolla on tarina.

Tämän ihanan tummanruskean villan löysin mainiosta Someron Pellavakeskuksesta (kannattaa muuten tsekata, jos Somerolla päin liikkuu, ihana paikka, jossa käsitöitä, taidetta, lankaa, lähiruokaa ja vaihtuva taidenäyttely).
Villa on somerolaiselta Urpolan tilalta ja sitä myydään vyyhdeissä.

Suomenlampaan villa on paksuhkoa, hieman karkeaa ja kutoessa vähän rasvaiselta tuntuvaa. Sillä on hyvä lämpöarvo, ja se sopiikin hyvin vaikka lapasiin ja pipoihin, sillä kastuessaan suomenlampaan villasta kudottu lapanen ei muutu kylmäksi vaan huopuu hieman ja eristää kosteuttakin.
Paranee käytössä!

Last year I fell in love with Finnish sheep wool.
A suberb material: lasts, ecological and made nearby
A material with a story.

I found this lovely dark brown wool at Someron Pellavakeskus (worth checking if you ever visit Somero area, a lovely place with crafts, art, wool, local food and an art exhibition). 
The wool comes from Urpola farm near Somero and it's sold in skeins.

Finnish sheep wool is quite thick, a bit coarse and when you knit, it feels a bit greasy. It keeps warm, and is excellent for e.g. mittens and beanies. When it gets wet it doesn't feel cold but  is felted a bit and keeps the cold and snow away!

Jos

Suomenlampaan villaa ei ole välttämättä ihan helppo löytää. Supermarketit ja muut peruslankoja kauppaavat eivät sitä juuri myy.

Villan tuotanto on Suomessa kaikkiaan aika pienimuotoista. Sitä tuotetaan pääosin pienillä tiloilla ja pienissä erissä. Yhdestä aikuisesta lampaasta saa yhdellä kerintäkierroksella maksimissaan kolme kiloa raakavillaa. Tämän jälkeen villa vielä pestään, karstataan ja kehrätään langaksi. Kehräämöjä Suomessa toimii enää muutama

Jotkut tilat myyvät villaa suoraan, ja sitä löytyy myös joistakin pienistä netti- ja lankakaupoista sekä esim. kotimaisen Pirtin Kehräämön nettikaupasta.

It's not necessarily easy to find Finnish sheep wool. Supermarkets and other places that stock basic yarn seldom stock this kind of wool. The wool production in Finland is quite small scale. Wool is mainly produced in small farms and in small batches.

One full-grown sheep gives at max three kilos of raw wool when sheared. After shearing wool is washed, carded (I wonder if this is the correct word) and spinned. There are only few spinning mills left. 

Some farms sell wool directly, and it can be found also in some small web stores and wool stores and e.g. in the webshop of a Finnish spinning mill Pirtin Kehräämö.

Cityscapes

 

Joskus, vuosia sitten, luin Sam Shepardin Motellien aikakirjat. Se oli hieno. Oikeastaan kirja ei koskaan lähtenyt minusta.

Kaupungit, häivähdykset jostain ohimenevästä. Halusin kirjoittaa jotain samanlaista. 

En kirjoittanut. 

I read Sam Shepard's Motel Chronicles ages ago. It was a wonderful book, and it never left me. 

The cities, glimpses of something passing by. I wanted to write something like that. 

Never did.

Täytyy nähdä asiat vähän viistosta. 

Mennä kaupunkiin illalla. Saapua bussilla, kun muut nukkuvat. Ostaa juustosämpylä huoltarilta. Kävellä valaistujen olohuoneiden ikkunoiden ohi ja nähdä, kun muut istuvat illallispöytään. Se on jotain, jonka nykymaailma usein ohittaa tai unohtaa.  Hitautta, toiseutta.

The essential thing is to look at everything from a bit of an odd viewpoint. 

To arrive in the eevening. To arrive by bus when everyone else is already asleep. To walk by the lit living room windows, to see others sitting down and having a dinner. All that is so important. Something modern world often ignores.

The slowness, the other's view.

Oispa Pienien Paikkojen Projekti!  

Kuvata pieniä kaupunkeja ja taajamia illalla ja talvella. Silloin, kun harvat liikkuvat. Kirjoittaa satunnaisten vastaantulijoiden tarinat. Tavoittaa hetki.

Siinä olisi suomalaiset aikakirjat!

I'd love to do a Small Place Project. To take pictures of small towns and places in the evening, in the winter, when there are just few people around. To write the stories of random passers-by. To capture the moment. 

A Finnish chronicles!

Lankakokeiluja // Trying out some yarn

L

Kutominen alkaa ryöstäytyä käsistä :-)
Pimeä ilta, dekkarisarja, kudin, you know.. 
Löysin taas uudestaan Dropsin langat. Ihanan pehmeitä eikä kauhean kalliita. Lapasiin koklasin Dropsin Floraa kaksinkertaisena, toimi aika kivasti.

The volume of knitting is getting out of hand :-)
Dark evenings, some Brit/Scandi Noir on tv, knittinh needles, you know..
Now I rediscovered yarn from Drops. Nice and soft and not very expensive. Tried to knit some mittens of Drops Flora (double), works quite well.

Porvoossa, sadepäivänä // Porvoo, on a rainy day

 

Välillä  tuntuu, että pitää mennä Vanhaan Porvooseen. Kävellä katuja ja fiilistellä. 

Oikeastaan tuntuu, että Vanhalla Porvoolla on minulle jotain sanottavaa, mutta en tiedä, mitä. 

Se kuiskii. Täytyy olla läsnä ja kuunnella.

Sometimes I feel that I have to go to The Old Town of Porvoo, just to walk the streets and absorb the atmosphere. 

Actually I think Old Porvoo has something to say to me, but I have no idea what it might be.

It is whispering. I have to be there, I have to listen.

 

Nämä värit! Vanhat kujat ja talojen tarinat!

Isäni on Porvoosta kotoisin. Hänen isoisällään oli talo Kirkkotorilla. Enää se ei ole suvussa, mutta ehkä jotain jäi. Uteliaisuus ainakin.

These colours! Old narrow streets and the stories the houses have!

My dad is from Porvoo, and his grandfather had a house at the church square. It's lo longer in our family, but maybe something was left. Curiosity at least.

 

Saamme seuraksemme mahtavan kaupunkioppaan. Hän kertoo talojen asukkaista ja sanoo, että vanhassa kaupungissa on ihan erityinen henki. 

Ehkä täytyy olla tietyntyyppinen asuakseen talossa, jonka seinä on vino.

Nyt talot ovat kalliita.

Mutta ollapa täällä lankakauppa tai kirjoittamo, vinon värikkään seinän takana!

We are accompanied by a great city guide. She tells about the inhabitants and says that there is a very special atmosphere, feeling in the Old Town. 

Maybe you have to be of a certain type to live in a house with skew walls.

Now the houses are expensive.

But to have a wool shop or a writer's corner here!

Some short long days // Lyhyet pitkät päivät

Blogi on ollut pitkällä tauolla, mutta palaa taas!
My blog has been silent for a long time, but is back now!

Kesän päivät ovat maagisia,
lyhyitä ja pitkiä samaan aikaan.

Valo, vesi, hiljaisuus.
Lapsi, joka pesee harjalla rantakiviä

**

Summer days are pure magic
short and long at the same time.

The light, the water, the silence.
The child who cleans the stones in the lakebottom.

Aika, ajattomuus.

Time, timelessness.

Välillä voi mennä merimaisemaan // By the sea, for a change

Ne ovat niin erilaisia, meret.
Horisontti, vihreänsuolainen vesi.
Ajatus siitä, että lähtee jonnekin kauas.

Jättää vaatteet rannalle.

**

The seas, so different.
The horizon, the salty green water.
The idea ofgoing somewhere far away.

Leaving one's clothes on the beach.