Kun päivät lyhenevät, täytyy tarttua kiinni.
Vähäiseen valoon, pieniin hetkiin, aitoon ja uniikkiin.
Kun kaikki on tuotteistettua, niin ihmiset, tekemiset kuin tekstitkin, pitää etsiä aitoa, käsittelemätöntä.
Edes häivähdystä siitä, mikä vain on.
Sitä kohden.
**
When days get shorter, you have to grab something.
The glimpse of light, the moments, the unpretended and the unique.
When everything is styled and productized, also people, the things we do, the words we write, you have to look for something real, raw and unprocessed.
For even a glimpse of something that only is, as it is.
Towards that!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti