Välillä voi mennä merimaisemaan // By the sea, for a change

Ne ovat niin erilaisia, meret.
Horisontti, vihreänsuolainen vesi.
Ajatus siitä, että lähtee jonnekin kauas.

Jättää vaatteet rannalle.

**

The seas, so different.
The horizon, the salty green water.
The idea ofgoing somewhere far away.

Leaving one's clothes on the beach.

Taidetta, yhteisöllisyyttä ja kurkkaus keraamikon työhuoneeseen // Art, sense of community and a sneak peak into a ceramist's studio

Kaupunkivisiitti toi mieleen muutakin, mitä kaupunkiajoilta kaipaan.
Kuten tietynlaisen yhteisöllisyyden.
Sen, että on saman alan ihmisiä, jollain tavalla saman taustan jakavia, joiden kanssa viritellä erilaisia proggiksia.
Ehkä siis juuri jonkinlaisen ammatillisen yhteisöllisyyden. Yhdessä kehittelyn ja ideoinnin.

No mutta onneksi voi inspiroitua muista!
Kuten keraamikko Jonna Oksasesta. Jonna tekee keramiikkaa ja myös opettaa sitä eri oppilaitoksissa.
Hän on erikoistunut myös muinaistekniikkaan, jossa esimerkiksi kalan nahasta kehkeytyy oiva sandaalimateriaali.

**

My visit to Turku reminded me of some things I miss from citylife.
Like a sense of community.
That you have colleagues, people who in some ways share your background. People with whom you can set up various projects.
Maybe just a sort of professional sense of community.

Luckily one can get inspired by others!
Like by Jonna Oksanen, a Turku-based ceramist. She makes ceramics and also teaches it. She also is specialized in ancient techniques. Like the one by which you transform the skin of a fish into excellent material for sandals.




Ja ne työt!
Jonnan työhuoneelta löytyi herkkiä päitä, lintuja ja ihania mukeja. Niissä oli jotenkin erityinen tuntu. Kuin olisi mennyt toiseen maailmaan. Sellaiseen heleän murrettuun.

**

And those ceramics!
Delicate heads, birds and lovely mugs. They all had a special feeling. Like stepping into another world. A world of light, delicate colours.











Jonna kuuluu Turussa pariinkin eri osuuskuntaan. Koska käsityöläisen leipä on tiukassa, antaa osuuskunta mahdollisuuden tehdä omaa työtä ja esimerkiksi hankkia sopivia tiloja. Muiden kanssa toimiminen antaa myös voimaa.

Käsityöläiset ovat kuitenkin ehkä vielä Turussakin vähän näkymättömissä ja hajallaan. Portsaankin sopisi hyvin ihan kokonainen käsityökortteli!
Onneksi Osuuskunta Tuulentuvalla on pieni symppis liike Puutarhakadulla.
Juuri sellainen kivijalkapuoti.

**

Jonna belongs to some co-operatives in Turku. As it's hard to make one's living with crafts, co-operatives give a chance to continue with one's work. Working with other people is also so empowering!

Crafts people are even in Turku a bit hidden away. City quarters like Port Arthur would benefit from a specific craft's quarter!




Jonna Oksasen keramiikkaan voi tutustua Uudessakaupungissa Runonkulman gallerian juuri auenneessa näyttelyssä.

LÄHIMATKA! Osa 4/10: Kaupunkikaipuu, Turku, kirjasto & kahvila // Travels not so far, part 4/10

Viime aikoina on iskenyt kaupunkikaipuu.
Olisi kiva talsia kaduilla ja toljotella ihmisiä.
Vanhoja kotikaupunkejakin katsoo uusin silmin.

Turkuun mulla on viha-rakkaus -suhde, mutta vanhoja taloja, kirppareita ja kahviloita en voi vastustaa.



Ja sitten käy vielä niin, että kaiken maailman hulinan, kauppojen ja viriketulvan jälkeen päätyy kirjastoon ja kirjaston kahvilaan.

Sillä Turun pääkirjasto, ja etenkin sen lastenosasto SEKÄ kirjaston yhteydessä oleva kahvila Sirius vaan ovat ihan huippupaikkoja.




Kahvila Sirius löytyy hiukan piilosta kirjastojen sisäpihalta.
Interiööri on kivan tyylikäs, mutta ei liian trendikäs, ja kahvi sekä focaccia tosi hyvää.
Seinillä ja pöydillä on taidetta, keraamisia lapasia, hanskoja, saappaita, ikään kuin matkasta unohtuneita.
Täällä saa myös istua rauhassa pitkään, moni onkin liikkeellä läppärin tai muistiinpanojen kanssa.

Ja entäs se kirjasto sitten!
Voisin vaikka muuttaa lastenosastolle!
Lastenosasto SAAGA on aivan tosi upea. SE on kuin oma maailmansa. Kattoon on kiinnittynyt juustokuu, on erilaisia tiloja ja nurkkia, lukemaan voi hypätä rinkuloihin, ja kirjojakin löytyy.





Kirjaston pääsuunnittelija on Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä, kiitokset heille :-)

Ihania ovat kurkistusluukut: lasiset ikkunat siellä täällä lattiaan tai hyllyyn upotettuna,
kuin toisia maailmoita.




Tänne tänne, kipi kapi!

Turkua uusin silmin // Turku with new eyes

Hyvä keino havainnollistaa todellisuuden suhteellisuutta on mennä vanhaan opiskelukaupunkiin lapsikatraan kanssa.
Jo pelkkä saapuminen turvaistuimin ja pirkka-kassein vuoratulla autolla on hupaisa. Oikea minähän ajelee edelleen Tunturi Vip -pyörällä hameenhelmat hulmuten.

Sitten huomaa hienot kivet ja leveät jalkakäytävät. Tienylityksistä on tullut vaarallisia.
Keinut, puistot ja koulujen pihat - ihania!





Taloja olen katsellut aina.
Nyt niitä ei voi jäädä tuijottamaan. Kuvatkin täytyy napata lennosta yhdellä kädellä, toinen käsi rattaissa kiinni.



Hölkkäpolkujen sijaan etsiytyy leikkipuistoihin ja pihakaduille.




Ja kun illalla lähtee takaisin kotiin,
kaupungin tuntu jää jonnekin mieleen,
vähän varastoon.