Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste everyday life. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste everyday life. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Sekalaisia sinisiä // Some blue





Syksy on sellainen, sininen.
Lapset kaivavat esiin vanhat värit,
keitetään teetä ja katsotaan taivaita

**

Autumn is like that, blue.
Kids are looking for their old colours,
we, making some tea, looking at the skies






Joskus mietin, kuka on syönyt kirpparilautasilta
ennen minua

**

Sometimes I'm wondering who has eaten of these plates, found in a flea market,
before me





torstai 17. syyskuuta 2015

Harrastusrumbaa - missä vanhempainparkki?? // Hobby hassle - where's the parent park?



Arkeen kuuluu harrastukset.
Lähinnä lasten harrastukset.
Kun asuu melkein maalla, harrastukset eivät ole nurkan takana.
Ne ovat kaupungissa, eikä julkista liikennettä ole.

Kun yksi lähtee harrastamaan, koko perhe mobilisoituu. Kotiin on suhattu kiireellä, osa töistä lähtee mukaan.
Joskus vanhemmat kohtaa puolimatkassa: toinen ottaa lapset ja jatkaa harrastukseen, toinen jatkaa iltatöihin.
Joskus toinen vanhempi jää lasten kanssa kotiin.
Tai muut lapset pakataan kyytiin mukaan.

Usein harrastukset ovat illalla, kun kaikki paitsi Prisma ja ABC ovat kiinni. Ja kukaan, ei kukaan, ei lähde kello kuudelta Prismaan kolmen nälkäisen pikkulapsen kanssa ja viiden euron budjetilla, ellei ole aivan pakko.
Matkalla yksi kyytiläisistä on nukahtanut.
Pari vuotta sitten mukaan piti rahdata myös rattaat :-)

Jos on yksin, voi olla järkevä ja käydä vaikka ruokakaupassa tai irroitella ja mennä ABC:lle, joka siis on auki, kahville ja lukea kirjaa tai kirjoittaa vihkoon.
Ehkä siellä syntyy suuren romaanin alku, ehkä ei.
Harva ABC:llä kirjoittaa.
Ehkä se on uraauurtavaa.

Monet ABC:t ovat täynnä yksinäisiä kelloa kyttääviä vanhempia.
Jotkut näpläävät puhelinta, toiset pläräävät lehteä, jonka ovat jo lukeneet.
Jotkut istuvat autossaan.
Jotkut jäävät auloihin, jotkut pukukoppeihin.
Yksi kirjoittaa.
Tämä on luksusta, tämä on sitä ison perheen vanhemman omaa aikaa.

Mä kyllä ihmettelen, ettei kukaan ole vielä avannut VANHEMPAINPARKKIA!
Sellaista kotoisa tila, johon voi hipsiä villasukat jalassa, juoda kahvia, istua sohvassa, jutella tai olla juttelematta.
Jossa olisi vaikka joogaa ja jumppaa.
Voisi istua töitä tekemässä, voisi kutoa sukkaa.
Olla hiljaa tai hölistä.
Niinku vanhempien nuorisotalo.

**

Everyday life is full of hobbies.
Mostly children's hobbies.
And living almost in the country, they are not in next door.
They are in the city, and there is no public transport.

So, when one goes to his/her hoby, the whole family is mobolized. One has hurried home from work, taken some work to be done in the evening.
Sometimes parents meet halfway: one takes the kids and continues to the hobby thing, the other goes to work.
Sometimes one parent stays at home with the kids.
Or the kids come along to the hobby.

Hobbies are often in the evening, when every place except supermarkets and gas station cafe ABC is closed. And no-one, really no-one, wants to go to supermarker at 6 pm with three little kids and little money.
On the way to the hobby one of the other kids have fallen asleep.

If you're on your own, you can be rational and shop some food or you can walk on the wild side and go to the boring ABC cafe, which is open, for some coffee & read a book or write in your notebook.
Maybe a beginning of a great novel will be born, maybe not.
Few people write there.
Maybe it's something groundbreaking.

Many ABC cafes are filled with lonely parents checking their watches.
Some busy with their phones, some reading a paper they already read.
Some sitting in their cars.
Some staying in lobbies, some in changing rooms.
One writing.
This is luxury, a parent's own time.

I wonder no one has come up with a PARENT PARK.
A place where you could walk in your woollen socks, drink coffee, sit on a sofa, chat or be silent.
There could be yoga classes.
You could work or knit a sock.
A place of parents' own!



maanantai 23. maaliskuuta 2015

MaalaisBoho hölkkälook! // CountryBoho jogging look!

Se on vain niin, että hölkätä täytyy!
Pää tuulettuu, tulee tilaa olla.

Tässä elämäntilanteessa hölkätään hiekkateitä halpis- ja kirppisvaattein.
Sillä tärkeintä on, että lähtee!



Tuulisen kevätkelin hölkkälookiin: takki Lidl, housut (The North Face) vuosia sitten huutonetistä, kengät (Salomon) tori.fistä, pipo (Villervalla) lapselta lainattu.

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Kummia // Oddities



On valoa.
Ja havunvihreää.
Sitä väriä haluaisin myös vaatteisiin ja kutomisiin.

Kevään tullessa mieli alkaa kuplia.
Pitää aloittaa.
PROJEKTEJA.

Kuten lasten pehmoeläimien valokuvaus.



Kuvassa "Uusi koira" päällään toisen lapsen ensihattu, Lindex, ja pikkukeskosen saama kevyt trikoopaita, jota en koskaan uskaltanut pukea tälle päälle, kun siinä oli napit selässä, Bogi. Nytkin se on puettu väärin päin.

Lisää keväistä muotia lähipäivinä!

**

There's light.
And deep green.
The colour I'd like to wear and knit, too.

When spring comes I feel bubbly.
One has to start.
PROJECTS.

Like photographing kids' soft toys.

Here featured a soft toy called "The new dog", wearing my second kid's first hat and a light shirt that my preemie got as a present and that I never dared to dress him in, as the shirt has buttons on the backside. Even here it's worn the wrong way :-)

More fashion pics soon!!

tiistai 10. helmikuuta 2015

Pienen hinnan löytöjä! // Bargains!!



Eilisessä postauksessa tulikin jo sanottua, että kotini huonekalut ovat pääosin kirppareilta, kaatiskuormista ja vastaavista.
Itse asiassa sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Jotkut kurahanskat tai paidat saatan ostaa uutenakin, mutta pääosin koluan kirppareita. Fidat, itsepalvelutkirpparit, huutonetit ja kierrätyskeskukset ovat mun kauppamaisemaa.
Oikeastaan rakastan niitä!
Ja sitä fiilistä, kun jää kierrätyskeskuksen pihalla juttelemaan iäkkäämmän setäsen kanssa hyllyjen maalaamisesta.

Tässä viime päivien löytöjä.


Puinen vanha pulpetti poikien huoneeseen

Nahkalaukku, 5e, Lohjan Moduulikirppis

Neuletakki 3e, huivi 2e, Nummelan kirppis

Farkut 4e, Nummelan kirppis

torstai 1. tammikuuta 2015

Välipäiviä // Boxing Week





Suomen kielessä on hienoja sanoja. Niin kuin VÄLIPÄIVÄT, joka on melkein yhtä hieno kuin MAITOVARA.

Välipäivinä, tuona pyhän ja arjen väliin jäävänä määrittymättömänä aikana, voi ihanasti unohtua jonkinlaiseen sisäiseen tilaan. Voi hiippailla villasukissa, nukkua omituisiin aikoihin, valvoa myöhään, lukea tauotta (paitsi lapsiperheissä), pelata lautapelejä, kierrellä kotikaupungin kirppareita,santsata tuhannennen kerran porkkanalaatikkoa, kunnostaa lahonnutta potkukelkkaa ja hämmästellä ajan kulumista.

Välipäivinä aika ei nimittäin kulje. Ei kerta kaikkiaan mihinkään.

Joku urhoollinen voi toki eksyä töihin, bileisiin tai sukuloimaan, mutta sitäkin kannattaa miettiä. Sillä elämässä on niin vähän täydellisen tyhjää aikaa. Väliin jääviä päiviä. Niistä kannattaa pitää kiinni.

Driimit listaa varmuuden vuoksi onnistuneen välipäivänvieton aakkoset. Printtaa seinälle!

A niin kuin AAMUKAHVI, hidas
B niin kuin BESKOW, ELSA
C niin kuin CORELDRAWn MUISTELU
D niin kuin DAVID HASSELHOFF -REMIXIT
E niin kuin ERIPARISUKAT
F niin kuin FUDGE
G niin kuin GIGOLOIDEN VÄLTTELY
H niin kuin HALIT JA HIHITTELY
I niin kuin IHKUILU
J niin kuin JÄLKIRUOKA
K niin kuin KOTONA PYSYTTELY
L niin kuin LOIKOILU
M niin kuin MATRIX!(MIELLEKARTTA, MARGARET ATWOOD JA MERINOVILLA HYVÄKSYTÄÄN MYÖS)
N niin kuin NIPOTUKSENVASTUSTAMINEN
O niin kuin OLKKARIN SOHVA
P niin kuin PUSUT
Q niin kuin QUEEN ELISABETH
R niin kuin RAKKAUS (hih)
S niin kuin SATUKIRJAKUVITUKSET
T niin kuin TOVE JANSSONIN ELÄMÄKERRAN LUKEMINEN AAMUYÖLLÄ
U niin kuin UMPIHANGESSA KÄVELY
V niin kuin VAUVAN NAURU, VILLASUKAN KUTOMINEN
W niin kuin WOW-EFEKTI
X niin kuin XYLITOL-PASTILLIT
Y niin kuin YLTIÖPÄISYYS
Z niin kuin ZADIE SMITHIN MUISTAMINEN ÄKKIÄ
Å niin kuin ÅBO
Ä niin kuin ÄITIYS
Ö niin kuin ÖPPIÄISET

**

The Finnish language has excellent words like VÄLIPÄIVÄT, "the days in between", meaning the BOXING WEEK. It's almost as good as MAITOVARA, which means...hmm..the space you need to leave for milk in your coffee mug. Sofisticated, aren't we :-)

During the boxing week, that sweetly undefined time between holiday and everyday, you can nicely get lost in some kind of inner space. You can sneak around in woollen socks, sleep at odd times, stay awake late, read without a break (families with small kids excluded), play board games, wander through all the fleamarkets in your old hometown, fill up your plate with that carrot casserole for a thousandth time, fix the runt kick sledge and wonder how time flies.

For time doesn't fly during the boxing week. Not a bit.

Some brave person can found himself at work, party or relatives', but you should consider that carefully. For there is so little perfectly empty time in life. Days in between. You should hold on to them.

To be on the safe side, Driimit has listed the basics of successful Boxing week.
Print and pin on your wall!


A is for ATWOOD
B is for BESKOW, ELSA
C is for CORELDRAW
D is for DAVID HASSELHOFF REMIXES
E is for ESSENTIAL IDEAS
F is for FAMILY
G is for GIGGLING
H is for HUGS
I is for INDEPENDENT THINKING
J is for JOY
K is for KNITTING & KISSES
L is for LOVE (!) & LAUGHTER
M is for MATRIX!(MIND MAP, MARGARET ATWOOD AND MERINO WOOL ALSO ACCEPTED)
N is for NIRVANA THE BAND
O is for ODD SOCKS
P is for PHOTOGRAPHY
Q is for QUILTS
R is for RURAL LIFE
S is for STORIES
T is for TOVE JANSSON, READING HER BIOGRAPHY AT 4 AM
U is for UNCOMPROMISED
V is for VIRGINIA WOOLF
W is for WRITING
X is for XYLITOL
Y is for YOU ALL
Z is for ZADIE SMITH, REMEMBERING HER SUDDENLY

maanantai 8. joulukuuta 2014

Pimeydestä, eteenpäin // From darkness, onwards






Lyhyet päivät, iltojen pimeys.
Lomautus, joka on syönyt itsetuntoa.

Paras takertua arjen väreiin.
Löytää absurdius.

Eteenpäin!

**

Short days, dark evenings.
The layoff that has taken a bit of my self esteem away.

Better to see the colours of the everyday life.
Find the absurd.

Onward!











keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Bohoa äiskätyyliä maalaistvistillä // Boho mom style with a country twist

Muahan nyt alkaa nyppiä joka paikasta tunkeva tuotesijoittelu ja sisältömarkkinointi. Että saadaan tuote, "testataan" sitä, stailataan ja kirjoitetaan. Plääh. Ei, en ole kade. Kaipaan juurevampaa sisältöä luettavaksi. Sellaista, jossa on elämisen - ei markkinoinnin - maku.

Siis vastaiskua peliin! Otin itselleni eräänlaisen arkihaasteen. Oman näköiset vaatteet arkeen. Minibudjetilla. Lähinnä omista kaapeista. Kuten ekan kuvan villatakki, äitini tekemä. Se tuli postissa noin kaksikymmentä vuotta sitten silloiseen asuinpaikkaani Manchesteriin ja on kulkenut mukana siitä asti. Enkä luovu!


Toppaliivi: ikivanha H&M, rakas villatakkini äidin tuotantoa, kengät Helly Hansen huutonetistä, huivi lapsen tuliainen reissusta.

Ja arki. Sehän on tällä hetkellä koneen ääressä istumista, lasten vahtimista, kirjoittamista, tiedonhakua, palavereja, ruuanlaittoa, leikkipuistoa, pihalla seisoskelua, pimeitä pikkuteitä.

Vaatteet. Rakastan kirppareita, huutonettiä, poistolaareja, itse tekemistä. Olen aina tykännyt sekä kokomustasta että kaoottisesta värien sekamelskasta.

En ole koskaan oikein päässyt eroon opiskeluvuosien bohotyylistä. Farkut, pitkät hameet, biker-bootsit, samettitakit, purkautuvat nutturat, vanha fillari, isot olkalaukut, mokkajakut - kaikki se.
Satunnaisesti olen yrittänyt asiallisempaa toimistolookia - tuntien yleensä sen itselleni tosi vieraaksi ja itseni lähinnä hölmöksi.

Haastetta kuitenkin piisaa. Kiloja on tullut ainakin viisitoista lisää. Rahatilanne on katastrofaalinen. Kirppareita ei ehdi kierrellä. Ei pääse maailman metropoleihin lattea siemailemaan ja tyylejä bongailemaan. Kengillä pitää tarpoa mutaista pihaa.

Miten sitä omaa juttua nyt soveltaisi? Kehitin tällaisen Carrie Bradshaw meets Hyacinth Bouquet -lookin. Hameet on vaihtuneet neulemekkoihin ja korkkarit Soreleihin, mutta jotain särmää toivottavasti vielä on!



Takki Vero Modan poistorekistä, kaulaliina ikivanha H&M, kengät huutonetistä Sorel


Mekko itseommeltu, huivi itse tehty ja sen kangas Eurokankaan poistokorista, farkkuleggarit Herttoniemen Lidl, villasukat huutonetistä.


Marimekon tunika kirpparilta, farkut H&M, laukku ikivanha.

****

Now I'm getting fed up with the omnipresence of all kinds of product placements and content marketing. That one gets a free product, "tests" it, styles it and writes about it. Plaah. No, I'm not envious. I just grave for content that is more grounded. That has a taste of living - not marketing.

So time for a counterstrike! I gave myself a kind of everyday challenge. My style clothes for everyday life. With a mini budget. Mainly from my own wardrobe. Like the cardigan in the topmost picture, made by my mom. The postman brought it about 20 years ago to my thattime home in Manchester, and it has been with me since that. And no, I'm not getting rid of it very easily!

Everyday life. At the moment it means sitting by a laptop, looking after my kids, writing, searching information, meetings, cooking, playgrounds, standing in the garden, dark country roads.

Clothes. I love flea markets, ebay, sewing and knitting. I've always liked both black and a chaotic mixture of clothes.

I've never got rid the some kind of boho style of my student years. Jeans, long skirts, biker boots, velvet coats, a bun, old bikes, big bags, suede jackets - all that.

Occasionally I've tried to adapt to a certain office style - with little success.

The challenge is however there. Lots of kilos. No money. No time to wander the fleamarkets. No possibility to sip coffee and watch people at some nice metropol.

How to apply my own thing now? I developed this Carrie Bradshaw meets Hyacinth Bouquet look. Long skirts have become knitted dresses and high heels Sorels, but I hope some of the original idea is still there!




lauantai 1. marraskuuta 2014

Vähän valon aika // The days with little light






Kun päivät lyhenevät, täytyy tarttua kiinni.
Vähäiseen valoon, pieniin hetkiin, aitoon ja uniikkiin.

Kun kaikki on tuotteistettua, niin ihmiset, tekemiset kuin tekstitkin, pitää etsiä aitoa, käsittelemätöntä.
Edes häivähdystä siitä, mikä vain on.

Sitä kohden.

**

When days get shorter, you have to grab something.
The glimpse of light, the moments, the unpretended and the unique.

When everything is styled and productized, also people, the things we do, the words we write, you have to look for something real, raw and unprocessed.
For even a glimpse of something that only is, as it is.

Towards that!

lauantai 9. elokuuta 2014

Absurdia arkea // The Absurd Side of Everyday LIfe





Lapsiperheen elämä on täynnä pieniä kummallisuuksia.
A family life is filled with small absurdities.



Pestävään keittiön hellaan ilmestyy "tagi".
Pehmolelu nukkuu äidin mummon kutomalla matolla.
Joku on poistanut kalenterista menot, legoukko asuu satavuotiaan virsikirjan päällä.

Kun aloitin blogin, halusin tavoittaa juuri tämän. Arjen hienouden ja kummallisuuden. Elämisen tunteen. Sen, että ison lapsiperheen koti on luova, mutta kaukana sisustuslehtien ideaalista. Yleensä vallitsee kummallinen kaaos.

Rakastan taloja, suunnittelua, värejä, persoonallista otetta. Silti meillä on aina sekamelska.


* * * *

A "tag" appears on the kitchen stove that I'm trying to clean.
A stuffed animal sleeps on a rug woven by the grandmother of my mother.
Someone has deleted the next calendar entries, a lego figure lives on top of a hundred-year-old hymn book.

When I started my blog, I wanted to show this. The finesses and oddities of everyday life. The sense of living. To show the fact that the home of a family with many kids might be creative, but it seldom equals the ideal shown in interior design magazines.
Usually a strange chaos reigns.

I love houses, designing, colours and personal touch. However, our home is in a state of a constant mess.