Dublin, Ireland, 1996
Galway, Claddagh, Ireland, 1996.
Silverstrand, Ireland, 1996
On niissä vaan jotain hienoa. Mustavalkoisissa kuvissa, omissakin.
Aloitin valokuvaamisen aikana, jolloin filmi oli kallista ja mustavalkoisia kehitettiin pimiön punavalossa. Olin kasvanut kuvien, kaitafilmien, dialaatikoiden ja valkokankaiden keskellä. Opiskelujen ohessa tein töitä turkulaisessa valokuvalafkassa, jossa kuvia tehtiin paikan päällä. Se oli uutta ja hienoa. Siinä sivussa kuvasin kaikkea mahdollista bändeistä ladonseiniin. Kuvaaminen jatkui. Huhkin pimiössä isoja mustavalkoisia vedoksia ja testailin filttereitä. Itä-Euroopan reissulta rahdattiin halpaa valokuvapaperia.
Nyt on toisin. Hyvä, että on.
Kuitenkin joskus, kaiken face-some-osallistu-vastaa-vaikuta -sälän keskellä, bannereiden, tehosteiden ja näppärien katso-tästä-kaikki-pikana -videoiden maailmassa, ihailen yhä mustavalkoisten kuvien tunnelmaa.
Ajattomuutta.
Harmoniaa.
Tietynlaista hiljaisuutta.
Aran Islands, Ireland, 1995.
Galway Festival, Ireland.
A man on the street, Temple Bar, Dublin, Ireland.
- Kuvat ovat omiani, ethän lainaa ilman lupaa! -
* * *
And the same in English...(feel free to ignore the language mistakes :-))
There is some kind of magic in them. In black & white photos, even in my own.
I started doing photography at the time when film was expensive and pictures were developed under the darkroom light. I had grown up amongst photos, 8mm films, boxes of slides and silver screens. When studying, I worked in a photo lab in Turku. Photos were produced in an hour, on the spot. It was new and hi-tech. I took pictures of everything, from bands to barn walls, spent hours in a darkroom printing pictures and testing filters, brought cheap paper from Eastern Europe.
It's different now, and I'm happy about that.
Still, sometimes, in the middle of facebook-social media-participate-influence odds and ends; in the world of banners, effects and handy watch-here-everything-asap videos, I long for the atmosphere in b&w photos.
The timelessness.
The harmony.
A certain silence.
- The pictures above are mine, please don't copy them without my permission! -
Hienoa, että sait blogin aloitettua.
VastaaPoistaJatka, jatka..!
Usein itsekin mietin sitä mennyttä mustavalkokuvien taikaa ja rauhaa. Välillä liiallinen annostus värejä, valoja, vilkkumista ja liikettä vaikuttaa omaan mieleen tukkeuttaen ajattelua. On hyvä muistaa, että levollisuutta kyllä edelleen on. Se pitää vain itse löytää. Ja pysähtyä ääreen. Hengähtää.
Ai niin, kiitos, että yksi lempikuvistani, mies ja koira Temple bar'issa, on päässyt esille!
Kiitos Eltsu blogin ihka ensimmäisestä kommentista!!
VastaaPoistaMies ja koira on kyllä ihkut, edelleen :-) Kierrätän aikapulan takia vähän näitä vanhoja kuvia, uusiakin tulossa!