Zen ja myöhäisillan uimareissut // Zen and the Art of Late Evening Swims

Parasta kuumassa kesässä on aamu ja ilta.
Early mornings and late evenings - the best things in a hot summer.



Aamu mieluiten jossain, missä on järvi, hiljaisuus, sumu ja muki kahvia. Joskus näkee yksinäisen linnun tai soutajan horisontissa. Tietää kauempana niittykukat ja mutkatiet.

Muut nukkuvat. Itse on liikkeellä paljain jaloin ja ilman ajatuksia.

* * *

The morning preferrably somewhere with a lake, silence, fog and a mug of coffee. Where you can sometimes spot a solitary bird or someone rowing. Where you know the flowers in the meadows and the winding country roads further away.

The others sleeping. Oneself walking barefeet and with no thoughts



Ilta sosiaalisemmin.

Kotona on kuuma. Pakataan mukaan pyyhkeet, uikkarit, uimarenkaat ja aurinkorasvat. Hikiset lapset, kärsimättömyys, auto, jonne kiivetään paljain jaloin.

Mennään ihanan järven rantaan. Lapset juoksevat veteen. Linnunmaitoa, sanoo joku. Itse ui vähän myöhemmin, kun kovin hulina on hiljennyt. Kun isommat sukeltelevat simpukankuoria, pienemmät kelluvat tyyninä uimarenkaillaan, aurinko alkaa painua.


* * *

The evening more social.

It's hot at home. Packing towels, swimming suits and rings, sunscreens. Sweaty children, restlessness in the air, barefeet into the car.

Going to a lovely lakefront. Children rush into the water. Warm as ever, says someone. Myself swimming a bit later, when the quietness has stepped in. When the older kids are diving to catch shells, the smaller ones are floating with their swimming rings, a tranquil look on their face, the sun slowly going down.